perjantai 18. marraskuuta 2011

Osku, Hannula ja pari muuta

Noniiin, jälleen on aika uuden AA-kerhon kokoontumisen. Jääkiekkoa puskee jälleen.

***

Espoo Bluesilla on loistava seitsemän ottelun voittoputki päällä. Kun omistaja-toimitusjohtaja Jussi Salonoja ilmoitti 23.10.2011 joukkueen olevan myynnissä, tapahtui jotain. Tuon ilmoituksen jälkeen Blues ei ole jäänyt pisteittä yhdessäkään ottelussa.

Eilinen HIFK:ta vastaan pelattu ottelu oli loistava. Yleisöä oli yli 5000:n ihmisen verran, tunnelma oli loistava, espoolaiset olivat saapuneet paikalle! Sitten koitti karu arki SM-liigafanin elämässä kun ensin tuli huhut, että ykköspuolustaja Ville Lajunen olisi siirtymässä Metallurg Magnitogorskin joukkueeseen Venäjän KHL-liigaan. Tänään tuli sitten Bluesin virallinen tiedote, Lajunen siirtyy Venäjän maille. Vihdoin oli saatu paikattua Karalahden jättämä aukko ja sitten tulee tämä. Eilen IFK-ottelun aikana katsoin Lajusen peliä ja ajattelin, että mies on muuten kasvanut todella paljon! Sekä pelillisesti että myös kokonsa puolesta. Peli oli kokonaisvaltaista kaikinpuolin, ei hätäilyjä, ei ongelmia.

Nyt on ongelma, että millä paikata Lajusen jättämä aukko puolustuksessa. Tilalle palkattiin jo Dale Clark. Vaikka hän ihan ok pelimies on sillointällöin ollutkin niin ei hänestä johtavaksi puolustajaksi ole. Aamulla mieleeni juolahti Janne Niinimaan nimi. Karmea ajatus. Onneksi Niinimaalla on järjettömän kovat palkkatoiveet ja joukkuekin taisi löytyä muutama päivä sitten. Katsotaan nyt, jos peli tuon Clarkin kanssa lähtisi toimimaan. Totuus kuitenkin on, että Ari Vallina ja Harri Ilvonen eivät ole kovin kaksisia puolustajia. Peräpää on Bluesilla haavoittuva tällä hetkellä, kun vain Varakas, Korpikari ja Hakanpää ovat todella varteenotettavia pakkeja. Muut ovat vähän mitä sattuu.

Luin hetki sitten Jatkoaika.comin jutun Bluesin tämänhetkisestä tilanteesta. Siinä päävalmentaja Marjamäki sanoi, että Lajusesta saaduilla rahoilla etsitään maaleja tekevää hyökkääjää. Kakkoskentässä on puutteita. Teemu Ramstedt tarvitsee rinnalleen Toni Kähkösen lisäksi jonkun huipputekijän. Vaikka todella lupaava Miro Aaltonen on pelannut ihan hyvin, hän on vielä liian heiveröinen ja kokematon täyttämään vaativan roolin. IS huhuili alkuillasta, että Blues olisi hankkimassa olympiavoittaja-maailmanmestari Mika Hannulaa. Hän olisi sinänsä kova kaappaus. En kuitenkaan tiedä onko hän juuri se maaleja sylkevä pelaaja. Hän on Elitserienissä tehnyt pisteitä keskimäärin joka toisessa ottelussa. Pelaajana vaikuttaa enemmänkin työmyyrätyyppiseltä pelaajalta. Ja Bluesillahan niitä riittää. Tässä hetkessä en pidä minään sitä, että hän on entinen maailmanmestari ja olympiavoittaja. Menneet ovat menneitä, nykykunto ratkaisee. En halua, että rakastamani seura Blues lähtisi vanhalle tielle ja ostelisi menneitä tähtiä.

Jatkoajan jutussa sanottiin näin: "– On helpompaa elää, kun tiedämme tarkkaan, mitä saamme. Dalellekin on helpompaa tulla mukaan, kun hän tuntee Bluesin. Mieluummin tuttu kuin se, että ei tunne ollenkaan. (Marjamäki)

Sama pätee tulevaan hyökkääjän hankintaan." Tulevalle hyökkääjälle on siis etua, että Blues on entuudestaan tuttu seura. Aloin pohtimaan mahdollisia vaihtoehtoja.

Vahvimpana vaihtoehtona vanhoista Bluesissa loistaneista pelaajista pidän Oskar Osalaa. Osku on pelannut KHL:n Neftekhimik Nizhnekamskissa tällä kaudella 11 ottelua ja tehnyt niissä vain yhden maalin, ei syöttöjä. Olkoonkin, että hän on ollut viimeiset kolme viikkoa loukkaantuneena, pisteettömyysfaktan täytyy syödä miestä. Hän ei voi olla kovin tyytyväinen rooliinsa, keskimääräinen peliaika ottelua kohden on noin kymmenen ja puoli minuuttia. Oskulla on Bluesista hyviä kokemuksia, ykköskentän paikka ja suuri peliaika olisi taattu. Bluesilla olisi taatusti varaa hankkia hänet.

Muita mieleeni tulleita pelaajia ovat Ryan Keller sekä Martin Kariya. Molemmat tosin ovat pelanneet melko hyvin omissa joukkueissaan. Nuorin Kariyan veljeksistä pelaa tällä hetkellä Sveitsin A-liigan Ambri-Piottassa. Hän on tällä hetkellä loukkaantunut, mutta on kuluneen kauden aikana tehnyt 14:ssä ottelussa 5+7=12 tehopistettä. Ryan Keller havittelee edelleenkin paikkaa NHL:stä, hän pelaa AHL-liigaa Oklahoma City Baronsissa. 16:ssa ottelussa 12 pistettä on aivan hyvä saavutus. En kuitenkaan pitäisi minään mahdottomuutena sitä, että hän palaisi Bluesiin, joss hän oli johtava pelaaja, nimenomaan maalintekijä.

KHL:ssä pelaa tietysti vielä Blues-kasvatti Mikko Lehtonen. Hän kuitenkin on pelannut sen verran hyvin, etten usko tähän pohdintaan kuin ehkä unissani, tuskin silloinkaan. Jos ropoja pitäisi jonkun puolesta kiinni laittaa, niin olisin ehdottomasti Osalan kannalla. Hän olisi täydellinen lisä nykyiseen Bluesin joukkueeseen. Tulevaisuus näyttää mitä tuleman pitää, mutta yksi toive on ja pysyy: Kuka ikinä sieltä tuleekin, toivottavasti joukkue pärjää. (Ja nämähän ovat fanin fantasiahorinoita, muistakaa se ;)


Parhain,

Atso


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti