AA-klubi, parempana kuin koskaan!

Tervetuloa jälleen AA-klubin pariin. Klubi, joka ei oikeastaan ole klubi sanan varsinaisessa merkityksessä. Sanakirjamääritelmän mukaan klubi on kerho tai kerhohuoneisto. Tämä ei ole. Täällä tapahtuu harvoin ja silloinkaan ei juuri mitään. Tänään aiheena on...

JÄÄKIEKKO!

Tehdäänpä tähän postaukseen muutamia huomioita ja pointteja, jotka ovat jääneet kuluvalta syksyltä mieleen. Toiset ovat vanhempia, toiset aivan uusia.

Let's begin!

***

HIFK on kontannut pahemman kerran. Suurseuran perinteiden mukaan fundamentalistisimmat fanit ovat jo vaatineet päävalmentaja Matikaisen erottamista. Maajoukkue-Matikainen, Espoo Bluesin kaksi kertaa finaaleihin vienyt, neljä kertaa välieriin vienyt valmentajavelho. On totta, että HIFK ei ole ollut niin kova kuin itsekin oletin, mutta tuskin se valmentajan vika on. Itse jääkiekosta mitään ymmärtämättömänä sanoisin, että myös pelaajien on otettava vastuu. Kulta-Micke on hoitanut Ruutunsa. Kulta-Ville samaten. Mutta mitenkäs tuo HIFK:n puolustus? Niin tosiaan, mikä puolustus? Eipä ole pahemmin kuulunut tai näkynyt. Nojoo, tällä pyörittelyllä ei saavuteta mitään. Oma veikkaukseni on, että HIFK ryhdistäytyy nyt kun liiga taas lähtee käyntiin huomenna. Varma kuuden sakissa oleva joukkue. Trust me, voitinhan sentään eilen ensimmäistä kertaa Veikkaukseltakin rahaa (15e!).

***

Sitten tapaus Milan Lucic vs. Ryan Miller. Uskomatonta Brendan Shanahan. Kertakaikkiaan. En voi käsittää. NHL:n kurinpitointiaanipäällikkö, vanha kunnon Brendan Shanahan, ei antanut mitään lisäsanktiota tästä. Törkeää, en voi muuta sanoa. Maalivahti on koskematon. Piste. Oikein toivon, että seuraavan kerran kun Buffalo kohtaa Bostonin, niin koston kierre alkaa. Ottelun jälkeen joukkueen nimi on toivottavasti Boston Ruins. Törkeä taklaus, ei muka kerinnyt väistämään. Full of crap! Ei edes yrittänyt väistää. Lucic on säälittävä, kaikki arvostukset Bostonia kohtaan karisivat tuon tempauksen jälkeen.

***

Jussi Salonoja ja Espoo Blues. Oliko myynti-ilmoitus mainoskikka vai mikä, mutta hetkeen ei ole mitään kuulunut siltä saralta. Hetken media jaksoi mehustella eri ostajaehdokkailla. Angry Blues. Venäläinen miljardööri Timtsitsutsatsenkho tai jotain sinnepäin. Kimi Räikkönen. Nopea oli takinkääntö Jussilta, jos ihan tosissaan päätti lyödä hanskat tiskiin. Vielä muutamaa viikko aiemmin niin kirjoitteli avointa kirjettä faneille ja pyysi kärsivällisyyttä. Voisiko myös peiliin katsoa? Toki, yleisöä ei ole paljoa käynyt hallilla, mutta MITEN IHMEESSÄ viime kaudesta voi tehdä monen miljoonan tappiot?! Joukkue meni finaaleihin, halli oli loppuunmyyty monesti, pelaajabudjetti oli mitätön... Mihin se raha taas valui? Miksi sitä ei osattu tehdä, kun metalli niinsanotusti hehkui? Oma huomioni nyt kuitenkin on, että vihdoin hallilla on alkanut käymään porukkaa. Lippujen hinnat tiputettiin alas, opiskelijat pääsevät jokaiseen kotiotteluun kymmenellä eurolla! Loistavaa, kertakaikkiaan hienoa. Ja kaiken tämän häslingin keskellä Blues on pelannut loistavasti. Joukkue on sarjataulukossa kuudentena, takana mm. miljoonamiehistöt Kärpät, HIFK ja Lukko.

Nyt kaivataan omien kannustusta!

"Espoosta, on tää meidän joukkue. On meille kunnia, seistä teidän tukena, ei me koskaan luovuteta!"

***

Monta kiekkoaiheista kirjaa on ilmestynyt tänä syksynä. On Matti Hagmanin elämänkertaa, Kaarina Hazardin ja Raimo Summasen yhdessä kirjoittama kirja jne. Eniten kuitenkin haluaisin saada käsiini luettavaksi Georges Laraquen elämänkerran. Tiedättehän, sen kasviksia syövän, säyseän kaukaloiden Mike Tysonin. Hänen tarinansa on varmasti todella mielenkiintoinen. Pienoisen pyörremyrskyn hän onnistui jo medioissa aiheuttamaan kun kirjassaan hän väittää NHL:ssä käytettävän steroideja ja muita hämäräperäisiä aineksia. C'mon, kaikkihan sen näkevät. Verratkaa Teemu Selänteen leukaa vuodelta 1992 ja leukaa mallia 2011. Teemu on silti loistava, kaikki rakastavat häntä! Myös minä. One more five years Teemu! Uskomatonta sinänsä, ukko on 41-vuotias ja edelleen paras suomalainen änhiksessä!

***

Kävin viime torstaina katsomassa ensimmäistä kertaa maajoukkuelätkää, EHT Karjala-turnaus ja Suomi-Venäjä. Eipä jäänyt mahdollisille jälkipolville (tai kummitytölle!) kerrottavaa. Välillä hävetti olla suomalainen, ja syy ei todellakaan ollut pelaajien...

***

Aloin käyttämään Twitteriä pari kuukautta sitten. Loistava palvelu, voisi sanoa, että olen koukussa. Seuraan lähinnä urheilijoita sekä urheilutoimittajia. Tähän väliin voi olla oiva paikka todeta, että Urheilulehti on aivan liian aliarvostettu jääkiekkomediana. Siellä Johtava Sihvonen sekä ES ovat muita toimittajia hyvin paljon edellä, mitä tulee jääkiekkotietämykseen ja ymmärrykseen. Sihvonen näkee tulosten taakse, hänen ansiostaan olen oppinut ymmärtämään peliä paljon paremmin. Esko Seppänen on muuten vain huikea, vaikka ei pahemmin Bluesista pidäkään. Vielä kun olisi rahaa hankkia NelonenPro:t niin pääsisi kuulemaan yhtä Suomen parhaista jääkiekkoselostajista, Antti Mäkistä. J-P Jalo on omissa papereissani ykkönen, tiukasti perässään kokokansan Antero ja sitten edellämainittu Mäkinen.

***

Tämä tässä tältä erää. Jatketaan toivottavasti taas tiuhempaan tahtiin. Kiitos seurastanne, AA-klubin omistaja, toimitusjohtaja, puheenjohtaja, kunniajäsen, toimittaja ja rakastettu voittaja kiittää ja kumartaa (onneksi en ole vastakkaista sukupuolta, niiaminen olisi hyvin hankalaa...).

Parhain Atsonne.